Avainsanat

, ,

En Avion, Caron

En tajua miksi edes kirjoitan tästä, sillä haluaisin pitää tämän ikiomana privaattina tuoksunani. Miten mikään ihmisten käden tuotos voi haista näin hyvältä? Iättömältä mutta ei ikääntyneeltä, täyteläiseltä, hunajaiselta, kukkealta ja nahkaiselta?

Haluaisin vuorata pääni sisäpuolen ja topata työhuoneeni seinät tällä tuoksulla. Haluaisin kaataa tätä kylpyammeeseen ja lorottaa tätä uima-altaaseen. Eikä haittaa vaikka järvetkin muuttuisivat Caroniksi.

En Avion on peräisin ajoilta jolloin lentäminen oli varattu lähinnä linnuille. Kyse oli ilmojen valtijuudesta, ei syliin kaatuvasta ateriasta.

Pioneerius tuottaa tiettyjä haasteita. Maahan tullaan ja lujaa. Katselen tässä kelloa, taivaallisesta tuoksusta putoaa pohja vartin kohdalla, kolmen vartiin jälkeen koko bouquet on kadonnut. Tunnissa jäljelle jää vain hapan häivähdys ja päänsäryn alku. Tai ehkä nenä vain paloi loppuun?

Tässä on taivasten mannaa hetkessä eläjälle. Mene kotiin, sulje verhot, istu työpöydän ääreen, levitä tuoksua ranteisiisi, pidä pöydän reunasta kiinni ja anna vikuroivan lentävän maton viedä. Edessä on silmukkalento Malmin lentokentän päällä. Lyhyt mutta vaivan väärti.

Mistä tätä saa? Caronin tuoksuja on hankalaa löytää mikäli ei asu Pariisissa tai New Yorkissa. Minun näytteeni tulee Les Senteursilta Lontoosta erittäin kohtuulliseen viiden punnan hintaan (liike tarjoaa tuohon kappalehintaan enintään 4 näytettä kerralla). Samasta lähteestä irtoaa tarvitsevalle myös kokonainen pullo. Omaani en ole vielä tilannut, ajattelin ensin nuuhkia näytteeni loppuun ja katsoa onko elämässäni vielä senkin jälkeen tilaa tällaiselle surmanhyppääjälle.

Mainokset