Tänään on Gogolin syntymäpäivä. Sen kunniaksi aion antaa itselleni kolme ruusua siltä varalta että kukaan muu ei muista. (Oikeasti tykkään enemmän tulppaaneista, mutta kun ne eivät tuoksu oikein miltään, ruusut saavat sijaistaa niitä.)

Pitkästyttävätkö ruusut teitä? Minua eivät. Siinä on kukka joka saa edelleen sukat pyörimään jaloissani. Ruusu on tosi monikäyttöinen, sitä voi jopa syödä. Kaapistani löytyy niitä ainakin seitsemää sorttia.

  1. Oksettavat ruusut: YSL Paris.
  2. Hirviöruusut, joiden ei olisi pitänyt ikinä edes syntyä – muistatteko Kikan ruusun?
  3. Putipuhtoiset ruusut. Näiden makuun pääsin Amerikassa. Niiden tavoite on häikäistä ja vakuuttaa ympäristö kantajansa puhtaudesta ja vilpittömistä aikeista. Työtuoksujen aatelia, mutta voivat provosoida päänsärkyä. Käsittelimme niitä jo.
  4. Ruusut valepuvussa. Tapasitte eilen yhden sellaisen.
  5. Melankoliset ruusut. Ruusun yksityisempi, introspektiivisempi puoli.
  6. Hillot. Niitä syntyy, kun ruusua keitetään tai sokeroidaan liikaa.
  7. Villiruusut. Tämä on pilvi, jonka perässä kai jokainen tuoksuntekijä juoksee.

(Luulen että olen tietämättömyyttäni missannut vielä vaikka kuinka monta muuta ruusun nimeä, voitte ehkä valottaa mitä.)

Itse olen toisaalla juhlimassa, mutta päiväkirjani puskee ruusua. Antakaa kaikkien kukkien kukkia! Saatte myös tuoda minulle lempikukkatuoksunne, jos haluatte.

Advertisements