Avainsanat

, , ,

Absinthe, Nasomatto

Kun ranskalaiset ryssivät hommansa (kts. ed.), pyydetään italialaisia apuun.

Absintti oli oman aikansa trendidrinkki, vähän kuin salmiakkikossu tai green apple martini. Taiteilijat joivat sitä ilman työaikaa; tavallinen palkansaaja taas lähti toistä suoraan kello viiden absinttidrinksulle. Terveyspolitiikka tempoili: ensin se sallittiin, sitten kiellettin ja lopulta sallittiin taas. Syklissä meni yli sata vuotta, nyt sitä saa yli 200 laatua. (Ketä kiinnostaa?)

Oikeasti tämä on aika harmintonta tavaraa. Koiruoho on kaikkein kiltein noitayrtti, yhden sortin pujo. Pujot tietysti aivastuttavat. Niistä tehdään myös tujua malarialääkettä, joka säikyttää lähinnä malarialoisia, ja vermuttia, joka tuskin säikäyttää ketään (paitsi simpukat, jotka Gogol keittää siinä).

Nasomaton Absintti on konservatiivista vihreää josta Gogolkin tykkää. Raikas, pohjalta ihan hieman savuinen. Kilttiäkin kiltimmän Douce Amèren hyväkäytöksinen veli. Molemmat ovat taatusti käyneet samaa katolista yksityiskoulua. Asuina vihreäruutuiset vekkihameet, prässihousut, kiiltonahkakengät ja molemmilla solmiot ojossa. Lähtekää kaikki yhdessä sunnuntaikävelylle, näistä jälkeläisistä anoppikin on ylpeä.

Koska tämä tuoksu on sekoitus absinttia ja vetiveriä (joka vie minulta melkein aina jalat alta), harkitsin hetkellisesti neljää, jopa viittä tähteä. Alkutuoksu on hyvä vihreä nurmi, mukana saattaa olla jopa hieman kannabista kuten yksityiskoulun oppilaalle kuuluukin. Pari tähteä rapisi kuitenkin liikakilttiydestä ja hentoisuudesta. Jos olet nainen, tämä käy ihan joka paikkaan. Jos olet mies, tässä on tuoksu jolla voit hurmata naisesi, mutta erityisesti tämän äidin.

Mistä? Alla Violettan näytteitä. Luulen, että käytän omani loppuun kesäkuumalla kun kaikki muut tuoksut ällöttävät. Ilmeisesti Bulevardilla Nasomattoa myynyttä Livia Jacopaa ei enää ole?

Mainokset