Avainsanat

, , ,

Ambre Russe, Parfum d’Empire

Teoriassa pidän tästä tuoksusta, pakkohan venäläisen on. Käytännössä tämä on vähän kuin pöytäseuralainen, joka alkuun on kiehtovan erilainen. Päivällisen edetessä huomaat olevasi jumissa äänekkään fanaatikon kanssa, joka paasaa keskeytymättä sotajuttujaan  – ja kestettävää on jäljellä ainakin vielä neljä kierrosta. Vapautus omille jaloille kahvitarjottimen ääreen tuntuu olevan suunnattoman kaukana.

Syy siihen, etten ole aivan innoissani on kahtalainen. Voi olla että täällä on jo liian kevät näin tiiviille tuoksulle – yhdeksässätoista lämpöasteessa tekee mieli jotain köykäisempää. Toinen syy on, että tämä ei tuoksuna ole valtavan uniikki. Minulle riittää hyvin tästä tuoksuperheestä kuuma pizzalaatikkoni eli Lutensin Ambre Sultan. (Tuoksut ovat sen verran lähellä toisiaan että ne pitäisi oikeasti ottaa kissatappeluun. Ehkä joskus toiste.)

Olen pahoillani, joskus kemiat vain kohtaavat huonosti. Syy on varmasti minussa eikä sinussa. Ei tähtiä tällä kertaa ja vilpitön anteeksipyyntö. Kokeilen uudestaan kun ulkoiset olot muistuttavat enemmän Siperiaa.

PS. Käykää lukemassa Mohnin simultaaniarvio täältä. Se on paljon parempi kuin omani!

Advertisements