Avainsanat

, , ,

Eau Sauvage EdT, Dior

No tässä on tuoksu joka pyyhkäisi jalat altani: kannatti todellakin vaihtaa sukupuolta! Miten on mahdollista että tällainen ihanuus on piileskellyt kaikki nämä vuodet tylsien Bossin pullojen takana? Ja miksi minulle on tarjoiltu löperöitä kukkahedelmävesiä, kun sytyn oikeasti tästä?

Tämä tuoksuu… kristallikarahvilta ja lasilta. Kulttuurilta ja parketilta. Lasin kantaja kuljettaa juttua kepeästi ja sujuvasti. Ei roiku reppanana kulisseissa vaan pyörähtää kannoillaan ringistä toiseen. Eikä liukastu lakerikenkiin. Puhuminen sen kanssa on kuin pelaisi tennistä – syötät ja toinen vastaa. (No, Gogol ei oikeasti osaa pelata tennistä.)

Mielestäni tässä tuoksussa ei ole mitään villiä. Tämä on Eau Hillitty. Ja hyvä niin. Mutta vietät sen kanssa kumminkin unohtumattoman illan. Se löytyy luotasi vielä seuraavanakin aamuna – eikä edes ole tylsä.

Hyvät herrat, tässä on aika paljon kukkia, mutta napinläpeen sopivassa muodossa. Ja hyvät naiset, jos olette chypre-tuoksujen ystäviä mutta ette ole vielä löytäneet sitä oikeaa, tämäkin kannattaa muistaa!

Haistoin tätä meidän kolmannessa lähiparfymeriassamme, jossa on erittäin suppea valikoima. Mummo joka vanhti pulloja nuhteli minua ja sanoi: ”Tuo on kyllä miesten tuoksu.” Sanoin että etsin tuoksua miehelleni (vale) mutta sitten lisäsin – käyttäisin tätä kyllä usein itsekin (totta).

Mies ei ollut yhtä suopea. Tuomio: ”matami” ja ”saippua”. Tuoksussa on tiettyä vintage-fiilistä, jonka minun ikäiseni ilmeisesti automaattisesti assosioivat tukevaan vyötäröön (kts. Mitsouko). Mutta kylmä tosiasia on että herralla voi olla hieman vatsaa ilman että charmi katoaa minnekään. Minulle tämä tuoksu henkii sivistystä, eleganssia ja ajattomuutta.

Advertisements