Hyvät lukijat

Kun aloitin päiväkirjani, keskityin tuoksuihin joista pidän tai haluaisin oppia pitämään.

Nyt tulee eteen se normaali dilemma: maailman on täynnä varsin yhdentekeviä tuoksuja.

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, mutta minusta on alkanut tuntua että jokainen tuoksu ei ole.

Tylsyyksistä on vaikea inspiroitua kirjoittamaan, ja samalla ne vievät palstatilaa kiinnostavammalta.

PS Onko tämä normaalia – että alkuihastumista seuraa pitkästyminen?

Advertisements