Idole d’Armani EdP, Armani

Vasilisa peräsi kotivaatetuoksuja. No tässä on yksi sellainen. Tuoksujen harmaat collegeverkkarit.

Työskentelen olosuhteiden pakosta kotona. En ole niitä ihmisiä, jotka noruvat koko päivän pyjamassa. Pukeudun kotitoimistooni yleensä leninkiin ja täyteen meikkiin, jalkaankin laitan oikeat kengät. Muuten itsearvostus ja työteho laskee liian alas.

Sovittelen siis tätä: olisiko tästä oloasuksi? Muuten ihan liruläryssa fruity floralissa koukuttaa lupaus sahramista.

Sahramiin tämä suhtautuu samoin kuin se säkillinen kirkkaankeltaista kurkumaa jota naapurisi toi sinulle pyytämättä tuliaisena Teneriffalta. Aito sahrami lienee liian kallis mauste tavaratalotuoksuun.

Tässä on tehty toinenkin paha kompromissi. Sekaan on ujutettu päärynää joka on nyt muodissa. Se on se pistävän heikko kylpyvaahtoaromi, jolla on pilattu moni tuoksu. Niin tämäkin.

Sain näytteen ilmaiseksi kaupanpäälliseksi. Sanoin kerääväni tuoksuja, Armanin myyjä valikoi minulle laareistaan tämän koska tulkitsi sen olevan erityisintä mitä heidän normilinjansa tarjoaa.

Väheksyn tätä tuoksua nokka pystyssä, mutta en silti ole kyennyt luopumaan näytteestäni, ja ranteellekin tämä on päässyt jo neljästi.

En esiintyisi tässä julkisesti edes roskia ulos heittäessä, mutta kai tämä sitten kotona käy. Helppo ja ei-vaativa. Ei yhtään ryhdikäs mutta kiistämättä aika mukava. Kuluu nopeasti pois ja antaa helposti tilaa suurempiin seikkailuihin.  Ja saa hyvät tuoksut näyttämään rinnallaan suorastaan loistavilta.

Jatkanko tämän käyttämistä kotivaatteena vai haluaako joku antaa sille uuden ja paremman elämän?

Mainokset