Avainsanat

Hypnotic Poison, Dior

Rakas päiväkirjani,

Minulla on ollut ikävä sinua. Haistelu ei tunnu samalta ilman sinua. Olen ollut ihan muiden tuulten vietävissä, mutta nyt palaamme perusasioihin.

Menin tänään Sokokselle metsästämään Christinaa ja Beyoncétä, mutta sitten lankesinkin kaidalta tieltä.

Tästä hypnoosikikkailijasta, köyhän kansan Charcot’sta, on ainakin kaksi versiota. Eau Sensuellen voi unohtaa, se on vesitetty tuberosa jolla ei ole elinkelpoisuutta darwinilaisissa ekosysteemeissä.

Mutta sitten tämä toinen. Ajattelin ensin, että olet huonosti tehty manteli. Sitten ajattelin että olet wannabe-gourmet, heikko sellainen.

Annoin sinun olla ja päätin unohtaa sinut. Mutta ei. Viet minulta jalat alta. En pidä sinusta, mutta pidän kuitenkin. Jos en tietäisi paremmasta, voisin jopa langeta loukkuihisi. Ja sitten lankean kuitenkin.

Mistä? No Sokokselta.

Periaatteesta en hengaa flankerien ja flankerien flankerien kanssa. Hypnotic Poison on muovinen valtakunnanomena Tuhkimon pahalle äitipuolelle, eli ei sukua millekään. Valedimitri, massaversio Guerlainin eksklusiiveista. Rubiini kitsch-pullossa, iholle sulavaa jäätelöä.

Päivisin en halua haista ihan samalle kuin kaikki muut, mutta voinen kai sitten haistella sinua iltaisin.

Tämä on sellaista rakkautta joka ei johda vakaisiin liittoihin ja kiinteistökauppoihin. En tapaa sinua julkisesti, mutta saatan tavata sinua salaa. Tästä suhteesta syntyy äpäriä jotka tyrkätään imettäjälle, piilotetaan syrjäseudulle ja työnnetään korissa jokeen. Tästä syntyy legendoja.

Advertisements