Gogolia on aina suunnattomasti pitkästyttänyt reduktionismi, jossa tuoksut supistetaan perusnuoteikseen.

Kumman näistä lauseista kuulisit mieluummin tosielämässä?

  1. Minä rakastan sinua.
  2. Subjektina demonstratiivipronomini minä nominatiivissa, verbinä indikatiivin preesensin yksikön ensimmäinen persoona rakastaa-verbistä, objektina demonstratiivipronomini sinä partitiivissa.

Toinen syy on tietysti tyhmyys ja laiskuus. Lauseenjäsennys on vaikeaa. Yksittäisten nuottien erottamiseen tarvitaan tarkkaan ja harjaannutettua nenää. Gogolin nenä ei ole kovin terävä, mutta oppii vähitellen.

Tarkemman sanavaraston puuttuessa tämä päiväkirja puhuu tuoksujen herättämistä tunteista ja muistikuvista. Mutta treenauksellakin on paikkansa. Olen täysin kyllästynyt olemaan lukutaidoton. Haluan asiaan muutosta, ja se alkaa nyt.

Huhtikuu meni päiväkirjan suhteen laiskoissa merkeissä. Tuli liian lämmin siveteille ja reissasin liikaa (eli haistelin väsyneenä vain turvatuoksuja). Hukkasin jopa päiväkirjani tunnussanat… Eli hunningolla ollaan oltu ja kunnolla. Hermèsin tuoksuvalikoimani sen sijaan koheni kuun aikana kovasti: löysin lentokentältä Hermessences-matkasetin, sain ilmaisnäytteitä ja Terre-pullon Aigulta! Kiitos siitä!

Tässä on nyt varovainen lähtökutsu toukokuuhun. Nyt on vuorossa aakkoshaasteen kierros kaksi. Emme poimi enää jollakin kirjaimella alkavia tuoksuja, emme tutki ulokkeitamme. Ajattelen tehdä vain varovaisia lupauksia. Lupaus joka on helpoin pitää on että tutkin tarkemmin joitakin raaka-aineita nuottikorvaani petratakseni.

Jos sinua askarruttaa jokin yleinen tuoksuraaka-aine ja haluaisit tietää miltä se tuoksuu, älähdä tänne. Ei minulla ihan kaikkea ole mutta tavallisimpia kyllä.

PS. Hauskaa vappua!

Mainokset