Avainsanat
Feminité du Bois, Serge Lutens
Odotin humisevaa seetrimetsää, avaria näköaloja ja maailmaa tarjottimella jalkojen juuressa.
Sen sijaan haistan ryppyisiä kuivattuja hedelmiä. Jotain sellaista mitä kaadetaan Rainbow-pussista sekametelisoppaan. Tai ne muhjaantuneet rusinat joita lusikoidaan glögilasin pohjalta. Häivähdys koipalloa. Kotoista ja vaatimatonta. Hyvää, hiljaista, säästeliästä ja sävyisää.
Tässä on taas ruskea tuoksu. Tuoksujen Sirkka-Liisa. Pyyteetön Pelastusarmeijan täti kohteliaasti kaksi askelta sivussa Stockan pyöröovesta, keräilylipas kädessä. Tai Kelan virkailija lasin takaa, ihminen jonka kasvot eivät jää mieleesi vaikka kuinka pinnistäisit.
Sille on annettu väärä nimi, tai ehkä elämä on vain muuten vienyt eri suuntaan kuin ajateltiin. Se vie hetkeksi hiljaiseksi ja melankoliseksi, mutta huomio kiinnittyy melkein heti toisaalle. Metsän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, siellä se ei käy edes sienessä.
Mistä tätä saa? Sitä myyttistä alkuperäistä ei välttämättä oikein mistään. Tosin sormeni oli monta päivää Italian eBayn osta-näppäimellä, siellä olisi ollut tarjolla 20 eurolla melkein täysi pullo, mutta en saanut selvää oliko uusi vai vanha. Oma näytteeni on 5 euron sample Alla Violetasta.
Gogolin nenä 
Puhuvat että Sirkka-Liisaa on kopeloitu: Alunperin Shiseidon alla, kauniissa luumun värisessä putelissa, julkaistu tuoksu muuttui hiukan laimeampaan suuntaan siirtyessä tuohon Lutensin kokoelmaan.
Näin siis sanovat ihmiset jotka ovat testanneet molempia versioita. Ihmiset joiden mielipiteisiin olen oppinut luottamaan.
Itse olen testannut vain sitä vintage versiota. Jos on onnekas, ja ennenmuuta varakas, sitä voi löytyä vielä jostain — jopa parfyymi extractina!
Itse en suostu ainakaan testaamaani FdB versiota rinnastamaan Kelan lasin takana kököttävään naiseen millään tavalla. Saman tien voisin ampua itseni.
Ei. Kyseessä on elämää, ja ainakin nyt kansaneläkelaitosta, suurempi hedelmäinen setri tuoksu. Harmooninen tuoksuelämys, jonka jälkeläisiä löytyy Lutensilta paljon, alkaen 90-luvun alkupuolella julkaistusta Bois-kokoelmasta.
Älä nyt ihmeessä ammu itseäsi, Kelan virkailijallakin voi olla jännittävä sisäinen elämä!
Rupea mieluumin Gogolin in-house-Lutens-ekspertiksi. Tajuan nimittäin nyt jo että Lutens on minun kuppini teetä, vaikka FdB ehkä ei. Eli vinkkaa ihmeessä mitä muuta kannattaa nuuhkia. Tuoksuhyllystäni näet mitä kaapissani jo on. Arvioin tuoksut haistelemalla niitä iholla koko kaaren, usein moneen kertaan, joten niiden ulostulo kestää jonkin aikaa. Siitä privaatista ilostahan tässä kaikessa on kysymys! Tuoksujen metsästäminen kestää välillä myös pitkään.
Oma Sirkka-Liisani on sitä uutta versiota. Ruskea tai luumunvärinen ulsteri ja cloche-mallinen huopahattu, siitä olen aivan varma.